Date: April 3rd 2010

Tiedote 03.04.2010, julkaisuvapaa
Pro Karelia ry http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net



EIT TUTKII KATYNIN JOUKKOMURHAA

- EIT käsittelee Katynin joukkomurhaa
- Putin menossa Katynin muistojuhlaan
- Stalin ja politbyroo allekirjoittivat Katynin teloituskäskyn
- Katynin metsä tunnetuin murhapaikka
- Stalin halusi varata Katynin suomalaisille
- NL väärensi todisteet
- Gorbatshovin aikana totuus paljastui
- Teloitusmääräys löytyi Gorbatshovin arkistosta
- Venäjä syytti Saksaa murhista vielä 1998
- Neuvostoliitto toteutti Leninin neuvoa
- Putinin vierailun tarkoitus on epäselvä
- Eurooppa ja EIT tuominneet Venäjän – ei vaikutusta
- Tunnusta syntisi, saat puolet anteeksi


EIT käsittelee Katynin joukkomurhaa

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ryhtyi viime vuoden lopulla käsittelemään 92-vuotiaan varsovalaisen lesken Ojcumila Wolkin miehen murhaa, joka liittyy ns. Katynin joukkomurhaan (Helsingin Sanomat 02.04.2010). Puolan valtio liittyi kanteeseen tämän vuoden helmikuussa, mikä lisäsi jutun poliittista painoarvoa merkittävästi.

EIT on ilmoittanut käsittelevänsä Wolkinin ja tämän tyttären nostamaa juttua nopeutetulla aikataululla kantajien korkean iän vuoksi. Jo vuonna 2006 noin 70 Katynin murhien omaista nosti Venäjää vastaan kanteen EIT:ssä. Kanteen perusteena oli se, ettei Venäjä ollut tutkinut joukkomurhaa ja etsinyt syyllisiä. Tämän kanteen tuloksesta ei ole tietoa.

Venäjällä oli käynnistetty Katynista poliisitutkimus, mutta syyttäjäviranomaiset lopettivat tutkinnan vuonna 2004. Perusteena oli se, ettei 21 857 puolalaisen reserviläisen murhaaminen ollut sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan, joten kanneoikeus oli vanhentunut. Venäjä kieltäytyi luovuttamasta Puolalle tapauksen asiakirjoja.


Putin menossa Katynin muistojuhlaan

Puolassa koettiin nyt suuri yllätys, kun Venäjän pääministeri Vladimir Putin kutsui Puolan pääministerin Donald Tuskin 07.04.2010 Katyniin yhteiseen muistojuhlaan. Puolalaiset arvuuttelevat Venäjän todellista tarkoitusta ja he toivovat läpimurtoa eli Venäjän anteeksipyyntöä ja lupausta avata arkistot.

Tällainen toiminta ei kuitenkaan ole sopusoinnussa Venäjän nykyisen toimintalinjan kanssa, jossa yhä enemmän annetaan arvostusta Stalinille johtajana sekä Neuvostoliiton suuruudelle ja saavutuksille.

HS:n mukaan Venäjän johtajista kukaan ei ole osallistunut varsinaiseen muistojuhlaan aikaisemmin. Vuonna 1992 presidentti Boris Jeltsin oli osallistunut Katynin puolalaisen hautausmaan peruskiven muuraustilaisuuteen.


Stalin ja politbyroo allekirjoittivat Katynin teloituskäskyn

Neuvostoliitto ja Saksa valtasivat Molotov-Ribbentrop –sopimuksen pohjalta Puolan syksyllä 1939. Syyskuussa 1939 hyökkääjät ryhtyivät nujertamaan kaikkea vastarintaa sekä vangitsemaan ja tuhoamaan puolalaista eliittiä kumpikin omalla vastuu-alueellaan.

Puolan eliitin annettiin uskoa, että heidät vapautettaisiin. 05.03.1940 Stalin ja muu politbyroo allekirjoitti 21 857 vangitulle teloituskäskyn, jonka toimeenpano annettiin NKVD:n tehtäväksi. Teloittaminen tapahtui huhti-toukokuussa 1940.


Katynin metsä tunnetuin murhapaikka

Tunnetuimmaksi murhapaikaksi on tullut Katynin kylän metsä, 12 mailia länteen Smolenskista, joka sijaitsee Minskin ja Moskovan puolessa välissä, nykyisen Venäjän puolella, lähellä Valko-Venäjän rajaa. Osa teloituksista on voinut tapahtua myös Smolenskissa ja parissa muussa paikassa. Neuvostohallinto toteutti kansanmurhan, josta käytetään nimeä Katynin murhat.

NKVD surmasi suuren osan puolalaista älymystöä, mm. nelisen tuhatta korkea-arvoista upseeria sekä professoreita, kirjailijoita, lentäjiä, pappeja, lakimiehiä, insinöörejä, opettajia, toimittajia. Tavoitteena oli eliminoida toisten ihmisten johtamiseen kykenevä kansanosa. Pidätetyistä vain professori Stanislaw Swianiewicz noukittiin pois juuri ennen kuoleman bussiin astumista.


Stalin halusi varata Katynin suomalaisille

Stalinin tarkoituksena oli alunperin siirtää puolalaiset Siperiaan, koska hän halusi varata Katynin suomalaisille upseereille ja suojeluskuntalaisille. Muut suomalaiset Stalinin tarkoituksena oli karkottaa Siperiaan – kävellen.

Katynin murhat salattiin mahdollisimman tehokkaasti. Vain yksi metsänhoitaja näki ruumita tuovat autokolonnat. Hänet vangittiin 25 vuodeksi. Tästä kertoo mm. Soviet Story –dokumenttifilmi.

Katynin joukkomurhat muodostivat II maailmansodassa eräänlaisen vedenjakajan. Se aloitti ihmisten teollisen tapaamisen. Hitlerin Saksa seurasi kiihtyvää vauhtia NL:n esimerkkiä toiminnassaan.


Neuvostoliitto väärensi todisteet

Tammikuussa 1944 neuvostohallinto määräsi ns. Burdenkon komission tutkimaan Katynin tapauksen. Komissio piti kansainvälisen lehdistötilaisuuden 22.01.1940, jossa esiteltiin väärennettyjä todisteita ja kerrottiin, että murhat olivat tapahtuneet 1941 Saksan miehityksen aikana. Ainakin osa amerikkalaisista lankesi vääriin todisteisiin.

Katyn oli neuvostoaikana Puolassa kielletty puheenaihe, asia poistettiin virallisesta historiasta. Neuvostohallinto pyrki sekoittamaan asian valitsemalla 1969 pienen Khatyn-nimisen valkovenäläisen kylän saksalaisten uhrien muistomerkin paikaksi. Venäläiset veivät presidentti Richard Nixonin Khatyniin propagandatarkoituksessa heinäkuussa 1974. Mm. New York Times tunnisti hämäyksen.

Vuonna 1981 Solidaarisuus-liike pystytti muistomerkin, jossa oli lyhyt teksti: "Katyn 1940". Poliisi takavarikoi muistomerkin ja neuvostohallinto teki uuden muistomerkin: Puolalaisille sotilaille, Hitlerin fasismin uhreille, jotka lepäävät Katynissa.


Gorbatshovin aikana totuus paljastui

13.10.1990 presidentti Mihail Gorbatshov luovutti Kremlissä Puolan presidentti Wojciech Jaruzelskille dokumenttikansion, joka todensi Neuvostoliiton syyllisyyden. Gorbashov työnsi vastuun salaisen poliisin päällikölle Lavrenty Berialle ja hänen apulaiselleen, ei Stalinille ja Politbyrolle.

Lisätodisteita löytyi keväällä 1990 Marylandin College Parkin kansallisarkistosta. CIA:n virkailija Robert G. Poirier oli kirjoittanut jo 1981 raportin, joka perustui Luftwaffen ilmatiedusteluun vuosina 1943-44.

Kuvavertailussa havaittiin, ettei alueella ollut fyysisiä muutoksia Saksan miehityksen aikana, mutta kylläkin Saksan miehityksen jälkeen joukkomurhien hautauspaikoilla. Kuvat myöskin paljastivat NKVD:n kaivavan joitakin puolalaisia hautoja ja siirtävän ruumiita.


Teloitusmääräys löytyi Gorbatshovin arkistosta

Vuonna 1992 Moskova "yllättäen" löysi Gorbatshovin yksityisestä arkistosta vuoden 1940 alkuperäisen teloitusmääräyksen. Muutama päivä tämän jälkeen presidentti Boris Jeltsin osallistui Katynin puolalaisen hautausmaan peruskiven muuraustilaisuuteen.

Jeltsin ei osoittanut katumusta, vaan kertoi, että "... totalitaristinen terrori vahingoitti ei vain Puolan kansalaisia, vaan myös entistä Neuvostoliittoa". Hän mainitsi, että 10 000 eri kansallisuuksiin kuuluvaa ruumista oli löydetty Katynista ja toivoi, ettei tragedia erottaisi kansoja.

Ei kestänyt kahtakaan viikkoa, kun Venäjän ulkoministerin edustaja varoitti puolalaisia vaatimasta anteeksipyyntöä ja kylvämästä epäsopua Venäjän ja Puolan välille. Hän muistutti, että totalitaristinen hallinto oli tappanut miljoonia venäläisiä.

Venäjä kieltäytyi pyytämästä anteeksi tai maksamasa korvauksia. Vuonna 1996 ilmestyi puolaksi kirjoitettu kirja, The Katyn Crime Fiction, jossa nimensä mukaisesti toistettiin Stalinin väite saksalaisten syyllisyydestä.


Venäjä syytti Saksaa murhista vielä 1998

Venäläisten "vastahyökkäys" käynnistyi vuonna 1998. Oikeuskansleri, kenraali Yuri Chayka lähetti kirjeen Puolan oikeusministerille vaatien virallista selvitystä Puolan-Venäjän sodassa vuosina 1919-21 vangittujen venäläisten kuolemasta.

Hänen mukaansa 83 500 venäläistä oli kuollut puolalaisilla keskitysleireillä julmissa ja epähumaaneissa olosuhteissa. Chayka nimitti venäläisten vankien kuolemia kansanmurhaksi. Puola tarjosi turhaan yhteistä tutkimusta ja piti syytettä perusteettomana.

Vuonna 1998 venäläis-puolalainen tutkimusryhmä julkaisi sarjan NKVD:n salaiseksi luokiteltuja poliisiraportteja, jotka oli tarkoitettu vain Stalinille. Raportit Puolasta 1944-46 paljastivat yksityiskohtaisesti toisen terroriaallon sodanjälkeisessä miehityksessä. Ne osoittivat, etteivät 1939-41 rikokset olleet poikkeuksia, vaan osa neuvostoimperialismin toimintamallia.


Neuvostoliitto toteutti Leninin neuvoa

Neuvostoliitto sovelsi Katynissa samanalaista menetelmää kuin muissakin valtaamissaan maissa. The Soviet Story ilmaisee asian näin: ”Aluksi he tuhoavat noin 10 % väestöstä. Se tehdään yhteiskuntaverkon uudelleenrakentamiseksi.”

Lenin oli antanut tällaiselle toiminnalle 10.08.1918 mallin: ”Toverit! Kulakien kapina on murskattava säälimättä. ... 1) Hirtettävä (ja sanon hirtettävä sillä tavalla, että ihmiset näkevät sen) ainakin sata kulakkia, porhoa, tunnettua verenimijää. ... 3) Otettava heiltä kaikki vilja. ..."

"Tehkää tämä sillä tavalla, että ihmiset satojen virstojen säteellä näkevät sen, vapisevat, ottavat opikseen ja toteavat: ne tappavat verta janoavat kulakit nyt ja tulevaisuudessakin. ... Me hävitämme porvariston luokkana. Älkää tutkinnassa etsikö asiakirjoja älkääkä todisteita ...”


Putinin vierailun tarkoitus on epäselvä

Putinin osallistuminen Katynin muistotilaisuuteen on tässä vaiheessa ristiriitainen viesti, jonka todellista merkitystä on vaikea arvioida. Pyrkiikö hän aikaisemman toimintalinjan mukaisesti kieltämään tai mitätöimään koko kysymyksen ja nostamaan siitä poliittisen riidan Venäjän ja Puolan välille?

Vai pyrkiikö hän korostamaan neuvostototalitarismin aiheuttamien omien kansalaisten suunnatonta tragediaa? Kuolihan Leninin ja Stalinin käynnistämissä oman kansan puhdistuksissa kymmeniä miljoonia oman maan kansalaisia.

Koulutuksensa ja kokemuksensa pohjalta Putin on valan vannonut KGB-upseeri ja Katynin murhat toteutti sitä edeltänyt NKVD. Unohtaa ei voi Putinin mainintaa siitä, että Neuvostoliiton sortuminen oli vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi.


Eurooppa ja EIT tuominneet Venäjän – ei vaikutusta

Vai onko Venäjä lopulta havainnut, että valheiden verkko lopulta vangitsee vain valehtelijan itsensä entistä pahempaan eristykseen? Venäjä elää erittäin turbulenttista aikaa, jossa federaation koossapitäminen on yksi keskeisiä tehtäviä. Ovatko uudet liberaalit voimat liikkeellä vaatimassa avoimempaa ja rehellisempää Venäjää?

Euroopan neuvosto, ETYJ ja Euroopan unionin parlamentaarinen yleiskokous ovat resoluutioissaan tuominneet totalitarististen kommunistihallintojen rikoksen, kukin eri sanoin. Tällä ei Venäjän käyttäytymiseen ole ollut mitään merkitystä, ellei kansallisuhon nousua katsota yhdeksi vastineeksi.

EIT on antanut Venäjälle kymmeniätuhansia langettavia tuomioita, joista Venäjä ei ole välittänyt mitään. Venäjän sotilasdoktriinia on tiukennettu. Venäjä lisää asevarusteluaan ja pyrkii eri keinoin käyttämään energiaa poliittisena aseenaan.


Tunnusta syntisi, saat puolet anteeksi

Käsittelemättä laajemmin Venäjään liittyviä hyvin erilaisia näkökulmia, Venäjän täysi pyörtäminen Katynin joukkomurhien tunnustamisessa näyttää verraten epätodennäköiseltä – vaikkakin toivottavalta – tulokselta. Paremminkin voitaneen odottaa jonkinlaista villasella painamista.

Ongelmaksi Venäjän kannalta tulenee myös se, että tunnustamalla nämä joukomurhat ja pyytämällä anteeksi, Venäjä voi joutua miljoonien koti- ja ulkomaisten korvauskanteiden kohteeksi. Uhreja on lukematon määrä. Niitä ei tarvitse hakea Suomea kauempaa.

On hyvä muistaa länsieuroopplainen sananlasku: ”Tunnusta syntisi, saat puolet anteeksi”. Miljoonien ja kymmenien miljoonien ihmisten murhat ja kidutukset eivät unohdu eri kansakuntien muistista, vaan ne pysyvät kansalaisten meemeissä niin kauan, kunnes asiat asianmukaisesti selvitetään.

Afrikkalainen sananlasku sanoo: ”Paise paranee, kun se avataan”.