Date: November 25th 2009

Tiedote 25.11.2009, julkaisuvapaa
Pro Karelia http://prokarelia.net
toimitus@prokarelia.net


Linkit ja kuvat:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1881&author=61
SOTASYYLLISYYDEN KANSALLINEN HÄPEÄ PURETTAVA

- Suomesta tehtiin sotasyyllinen
- Sotasyyllisyystuomiot perustuslain vastaisia
- KKO ja oikeuskansleri myöntäneet perustuslainvastaisuuden
- Kansan enemmistö haluaa purkaa tuomiot
- Purkamisprosessi yksinkertainen
- Ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiostatusta kunnioitettava

Alustus ja siihen liittyvä keskustelu ovat kokonaisuudessaan kuultavissa ja nähtävissä Verkkorotary ry:n nettisivuilla PowerPoint-esityksenä: http://connect.humac.fi/p19888397/


Suomesta tehtiin sotasyyllinen

Viime sodat olivat Suomelle hyvin raskaat henkisesti ja taloudellisesti. Näitä tekijöitä voimisti se, että Suomesta päätettiin tehdä sotaan syyllinen. Sekä Neuvostoliiton painostuksen että kotimaisen konspiraation seurauksena säädettiin taannehtiva sotasyyllisyyslaki. Lain avulla päätettiin jälkikäteen, mikä sodan aikana oli rikos.

Perustettiin erityistuomioistuin tuomitsemaan sotasyylliseksi päätetyt henkilöt. Tuomioistuimen tuomareista merkittävä osa valittiin poliittisin perustein, jolloin tuomareiksi tuli jopa syytettyjen henkilökohtaisia vihamiehiä.

Sotasyyllisyyslain perusteella sotasyyllisyystuomioistuin tuomitsi 21.02.1946 eri pituisiin vankeusrangaistuksiin seuraavat poliittiset johtajat: Risto Ryti, J. W. Rangell, Edwin Linkomies, Henrik Ramsay, Väinö Tanner, Tyko Reinikka, Toivo Kivimäki ja Antti Kukkonen.


Sotasyyllisyystuomiot perustuslain vastaisia

Taannehtiva laki ja erityinen tuomioistuin olivat perustuslain vastaisia, vaikka säätämisprosessi noudatti perustuslain säätämisjärjestystä. Vihamiehet tuomareina olivat jäävejä. Oikeudenkäyntiprosessissa esim. presidentti Ryti ei saanut viitata mm. talvisotaan, vaikka jatkosota oli talvisodan vääjäämätön jatko ja seuraus.

Sotasyyllisyystuomiot ”legitimoivat” Neuvostoliiton suorittamat alueitten pakkoluovutukset, sotakorvausten maksattamisen ja lukemattomat muut Suomea kohtaan osoitetut vääryydet. Tuomioilla syyllistettiin koko Suomen kansa, koska se oli valinnut johtajansa demokraattisesti ja tuki heitä sotien vaikeina aikoina.

Tuomiot olivat oikeusmurhia, joissa ihmisoikeuksilla ei ollut merkitystä. Suomen poliittinen johto ei ole halunnut purkaa tuomioita. Taustalla on joku suuri fobia, josta ei haluta avointa keskustelua. Suomi on uhri, jonka poliittiselle johdolle on tapahtunut Tukholman syndrooman kaltainen samaistuminen hyökkääjän tavoitteisiin.


KKO ja oikeuskansleri myöntäneet perustuslainvastaisuuden

Sotasyyllisyystuomiot ovat edelleen purkamatta, vaikka Neuvostoliiton sortumisesta on parikymmentä vuotta. Purkamisen perusteet ovat juridisesti ja inhimillisesti vahvat. Presidentti Tarja Halonen sanoi Pariisissa 01.03.2005, että Suomi kävi puolustustaistelua, saavutti torjuntavoittoja ja oli sotiin syytön.

KKO totesi jo 1946 sotasyyllisyystuomiot perustuslain vastaisiksi. KKO totesi H2007/266, 20.10.2008 saman asian. Oikeuskansleri päätöksessään 27.11.1992 904/1/90 toi selvästi esille tuomioiden perustuslainvastaisuuden. Jokainen loogisesti ajatteleva odottaisi sen jäkeen tuomioiden purkamista.

Oikeusministeri Tuija Brax on asettanut 2-jäsenisen toimikunnan tutkimaan sotasyyllisyystuomioita. Toimikunta antanee raporttinsa tämän vuoden aikana. Jos poliittinen painostuksen pohjalta toimikunta esittää liturgista kunnianpalautusta, on sen työ ollut täysin turhanpäiväinen.


Kansan enemmistö haluaa purkaa tuomiot

Suomalaisten enemmistö haluaa, että sotasyyllisyystuomiot puretaan. Loviisan Sanomat teetti Taloustutkimus Oy:llä gallupin sotasyyllisyydestä. Peräti 57 % kansalaisista haluaa purkaa tuomiot ja vain 18 % on purkamista vastaan. Purkamista haluavia on siten 3.2-kertainen määrä vastustajiin verrattuna. Epävarmoja on suuri määrä, 25 %. Sotasyyllisyysasia on osattu häivyttää hyvin.

Hallituksella ja eduskunnalla on kansan enemmistön tuki tuomioiden purkamiseksi. Mikään liturginen kunnianpalautus ei poista tuomioistuimen päätöstä. Vain vapauttava tuomio voi sen tehdä.

Tuomioiden purkaminen on suomalaisten asia. Hallitus, eduskunta ja oikeuslaitos alistuivat sodan jälkeen kokemansa pakon sanelemina tuomitsemaan perustuslain vastaisesti maan osaltaan pelastaneet johtajansa. Palkkioksi ei siten pelastamisesta tullut kunniaa ja kiitosta, vaan vankilatuomio.


Purkamisprosessi yksinkertainen

KKO:lla ei ole ollut rohkeutta purkaa sotasyyllisyystuomioita, vaan se on esittänyt, ettei sillä ole kompetenssia purkaa tuomioita. Usean oikeusoppineen mielestä tämä kompetenssi periytyy jo kuninkaalta. Eduskunta voi tämän ”kyvyn” antaa yksinkertaisella toimenpiteellä.

Professori Kauko Sipponen on jo pari vuotta sitten katsonut, että OK 31:8 §:ään riittäisi seuraava lause: ”KKO:lle annetaan toimivalta purkaa poikkeuslain perusteella rikosasiassa annetut tuomiot”. On mahdollista, että muutoksen tekemiseen riittäisi yksinkertainen enemmistö eduskunnassa. Professori Jyrki Virolainen on tukenut professori Sipposen näkökantaa.

Hallituksella ja eduskunnalla on käytettävissä kansan tuen lisäksi oikeudelliset perusteet ja menetelmä, jolla sotasyyllisyyden purkaminen voidaan toteuttaa. Eduskunta kykeni säätämään perustuslain vastaisen sotasyyllisyyslain, joten se pystyy hyvin säätämään perustuslain mukaisesti muutoksen


Ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiostatusta kunnioitettava

Todellisen tilanteen vastaiset, Suomen syyllisyyden ”tunnustavat” ja perustuslain vastaiset sotasyyllisyystuomiot tulee purkaa. Suomen oikeusvaltiostatus kärsii siitä, että sekä poliittinen että oikeusjärjestelmämme ei ole tätä kansalaisten oikeustajua pahasti loukkaavaa tilannetta korjanneet.

Kyse on myös Suomen kansainvälisestä maineesta. Olemme niin Pariisin rauhansopimuksen kuin muiden asiakirjojen mukaan sotien syyllinen osapuoli. Tuomitulla syyllisellä ei koskaan ole sitä vapautta ja vapauden tuntua kuin syyttömällä.

Suomen hallituksen ja eduskunnan tulee pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin sotasyyllisyystuomioiden purkamiseksi.

+

Artikkeli on kauppat. maisteri Veikko Saksin alustus Verkkorotary ry:n verkkokokouksessa internetissä 24.11.2009.

Alustus ja siihen liittyvä keskustelu ovat kokonaisuudessaan kuultavissa ja nähtävissä Verkkorotary ry:n nettisivuilla PowerPoint-esityksenä: http://connect.humac.fi/p19888397/